Hirviä

Pakasteesta löytyi vielä hirvenlihaköntti, josta tehtiin päivänä muutamana routapaistia. Tästä ihmeen ihanasta liharuuasta olen kuullut moneen kertaan parilta työkaverilta (porosta olivat tehneet), ja Pastanjauhajatkin ovat siitä raportoineet. Sieltä olevalla ohjeella on meilläkin routapaistia aina (siis ehkä kolme kertaa) tehty ja joka kerta ihmettelen, miten hyvää se onkaan. Suolan määrää olen rukannut, koska paistipalamme ovat olleet noin puolitoistakiloisia (amatöörin arvio) ja alkuperäisohje on suuremmalle paistille. Olen myös lisännyt mausteliemeen tuoretta timjamia.

ROUTAPAISTI HIRVENLIHASTA

1 jäinen hirvipaisti suoraan pakasteesta

Marinointiliemi (paiston jälkeen):

2 l vettä
2 dl soijakastiketta
2 dl sokeria
1,5 dl karkeaa merisuolaa
1 rkl rosmariinia
10 mustapippuria
10 katajanmarjaa
5 laakerinlehteä
timjaminoksia (tai 1 rkl kuivattua timjamia)

Laita jäinen paisti uuniritilälle ja nosta se uuniin. Laita uuni päälle, ihan himpun verran alle 100 astetta on sopiva lämpö. Laita uuniin ritilän alapuolelle myös joku uuninkestävä astia, johon paistista valuva neste (jota tulee tosi vähän) valuu. Vältyt uunin siivoukselta... Paista lihaa 8-10 tuntia. Jossain välissä, kun paisti alkaa olla sulanut, kannattaa työntää siihen paistolämpömittari. Digitaalinen versio on mainio - se nimittäin piippaa, kun haluttu sisälämpötila on saavutettu. Meillä on tähdätty 67 - 68 asteeseen, ja liha on vielä punertavaa ja oikein mehevää.

Kun olet saanut paistin uuniin, laita kaikki marinadiaineet kattilaan ja kiehauta ne. Sekoittele, jotta sokeri ja suola liukenevat kunnolla. Marinadin pitää ehtiä jäähtyä ennen kuin paistettu paisti laitetaan siihen.

Kun mittarilukemat ovat mieluisat (65 - 70 astetta), ota liha uunista ja nosta se liemeen. Asemoi liha niin, että se peittyy marinadiin kokonaan. Anna lihan maustua 6-12 tuntia (kuudessakin tunnissa pienempi paisti ehtii saada suolaa ja makuja).

Sitten vain ohutta siivua paistista ja kohti lautasta!

Liha sopii erinomaisen hyvin myös leivän päälle laitettavaksi. Voittaa hookoot ja snellmannit satanolla!

Kymmenen minsaa

Päivän pikaruokaresepti, olkaa hyvät:

SPAGETTIA, LOHTA JA SITRUUNAPESTOA

- laita spagettivesi kiehumaan (nopeuta hommaa niin, että laita litra vettä vedenkeittimeen kiehumaan ja loppumäärä kattilanpohjalle hellalle kiehumaan)
- heitä spagetit ja vedenkeittimessä keitetty vesi kattilaan, lisää suolaa ja anna kiehua

- halkaise ja pese pätkä purjoa, leikkaa siitä jonkinlaisia suikaleita
- murskaa valkosipulinkynsi
- paista sipuleita öljyssä hetken ajan
- kaada joukkoon 2 dl kermaa, anna kiehahtaa
- lisää joukkoon 3 kukkurallista teelusikallista sitruunapestoa (lieneekö Pirkkaa ollut meillä)
- leikkaa saksilla n. 50 g kylmäsavulohta suikaleiksi, lisää kastikkeeseen, kiehauta
- rouhi sekaan mustapippuria
- maista, lisää suolaa tarvittaessa

- kun pasta on kypsää, siivilöi se ja kaada kastikkeen joukkoon
- sekoita ja nauti

Ohje liippaa läheltä Kippari-Kallen pastaa, jota olen tehnyt aiemmin. Nyt jääkaapissa sattui olemaan tuota sitruunapestoa (jossa oli kyllä sivumennen sanoen aavistuksen esanssinen sitruunan maku), jota roiskin viikonloppuna merellisen pizzan päälle. Sen vuoksi jätin pinaatin pois. Ei ollut paha vaihto.

---

P.S.: Olin muuten aamulla alkusammutuskoulutuksessa. Palomiehen kypärä päässä tunsin itseni palosotilaaksi ja kävin tulta päin, varovasti ja ohjattuna. Jos siis köökin puolella (jaa, no miksei muuallakin) tapahtuu leimahdus ja liekehdys tai tohottimen posahdus, niin tyynen rauhallisesti osaan toimia oikein.

Bageleita brunssilla

Jos herää klo 10.38 ja on aikeissa tehdä bageleita alusta alkaen, ei aamiaista ole odotettavissa ennen kello yhtä. Siinä vaiheessa ei voi enää puhua aamupalasta, joten syötiin sitten brunssia. Jossain vaiheessa kahdentoista jälkeen pelkäsin, että tulee brunssin sijasta bräivällinen, kun homma kesti ja kesti. Lopulta, kello 13.00, pääsimme nauttimaan herkulliset bagelit. Kyytipoikana oli teetä ja karpalomehua.

Toiseen bageliin tuli täytteeksi ruohosipulituorejuustoa, kylmäsavustettua lohta ja punasipulia sekä salaattia, toiseen ruohosipulituorejuustoa, routapaistia, tomaattia ja salaattia. Molemmat täytteet olivat erittäin hyviä, mutta tässä yhteydessä ehkä kylmäsavulohi vei voiton.

Bageleiden tekemistä olen kaavaillut jo pitkään, mutta jotenkin se on tuntunut niin vaivalloiselta, kun pitää kohottaa, keittää ja paistaa. Ei ollut hankalaa, pitkäkestoista vain :)  Lopputulos oli odottamisen arvoinen eli bageleista tuli oikein hyviä. Ne olisi voinut ennen täyttämistä vielä paahtaa, kuten ohjasi Hesarin bagel-resepti. Hesarin sivuilta sainkin innostuksen näihin ja noudatin reseptiä tarkasti. Puolitin määrät ja tein 8 rinkulaa.

BAGELIT (8 kpl)

2,5 dl vettä
1/2 pkt (25g) hiivaa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1,5 rkl öljyä
6 dl vehnäjauhoja

 

Keittämiseen: vettä, 3 rkl siirappia, 3 rkl suola

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, sokeri ja öljy ja jauhot koko ajan sekoittaen. Taikinasta tulee pehmeää. Kohota taikina kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina kahdeksaan palaan ja pyöritä ne palloiksi. Tarvitset tässä vaiheessa vähän vehnäjauhoja, sillä taikina on melko tarttuvaista. Tee keskelle sormin pyörittämällä reikä. 

Kiehauta vesi ja siirappi kattilassa, mausta suolalla. Pane rinkelit kiehuvaan veteen ja keitä niitä 1–2 minuuttia molemmilta puolilta. Nosta bagelit pellille ja paista 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Makiat lantut

Jos et ole lanttulooran ystävä, niin kokkeile makkeita lanttuja. Niin tai vaikka olisitkin lanttuloorafani, niin kokkeile silti :)

Ohje on simppeli:

MAKIAT LANTUT

lanttua
öljyä
suolaa
pippuria
juoksevaa hunajaa

Pilko lanttu pieniksi kuutioiksi ja nosta ne kulhoon. Kaada päälle vähän oliiviöljyä, ripottele suolaa ja pippuria joukkoon. Lorauta sekaan juoksevaa hunajaa. Tuohon kuvan määrään laitoin varmaan 3 - 4 ruokalusikallista. Jäi mittaamatta, kun liruttelin sitä pullosta suoraan.

Paista lantut esim. uunipannulla leivinpaperin päällä 200 asteessa, kunnes ovat pehmenneet, mutta hitusen purutuntumaa vielä on.

Ostinpa muuten elämäni ensimmäiset jouluaiheiset astiat (made by Kultakeramiikka) männä viikolla. Koska lanttu kuuluu jouluun, niin näitä saattoi jo koekäyttää. Ja huomenna on ensimmäinen adventti. Ja ens viikolla joulukuu. Seli seli.

Broilerisukkulat

Uskotteko, että broilerpyörykät voivat olla myös hyviä? Tai ei tämä oikeastaan mikään uskon asia ole :) Riittää, kun tekee niitä tällä reseptillä ja toteaa ne mahottoman maukkaiksi.

Minä muotoilin palleroit sukkuloiksi, ne olikin hyvin näppärä paistaa.

BROILERPYÖRYKÄT

400 g broilerinjauhelihaa
1 muna
1/2 dl korppujauhoja
1/2 dl kookosmaitoa
1 rkl soijakastiketta
1 tl raastettua inkivääriä
1-2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 pieni chili silputtuna
1 tl korianterinsiemeniä murskattuna (tai korianterijauhetta)
1 tl kuivattuja korianterinlehtiä
(1/2 - 1 tl chilijauhetta)
1/2 tl seesamiöljyä

Sekoita kulhossa kananmuna, kookosmaito, korppujauho ja soijakastike. Anna korppujauhojen turvota muutaman minuutin ajan. Lisää jauheliha ja kaikki mausteet (chilijauhetta haluamasi määrä) ja sekoita taikina tasaiseksi. Muotoile  taikinasta palleroita (esim. kahdella lusikalla se käy kätevästi) ja paista ne öljyssä. Paista palleroita joka puolelta, vähennä lämpöä ja anna niiden vielä kypsyä hyvin miedolla lämmöllä. Vaihtoehtoisesti voit lisätä pannulle reilun desin kookosmaitoa ja yhden ruokalusikallisen soijakastiketta (+ inkivääriä ja valkosipulia) ja haudutella palleroita vielä hetken kastikkeessa.

Minä paistoin toisella pannulla nopeasti sipulia, paprikaa, inkivääriä ja valkosipulia ja lisäsin ne vielä lopuksi kookoskastikkeen joukkoon. Riisiä tai nuudeleita olemme aina broiskupalleroiden kera nauttineet.

Kevyt kanalasagne

Mikähän siinä on, että kun tekee lasagnea, niin sitä tulee ihan järjetön määrä? Viksumpi puolittais annoksen, minä en tajua sitä ikinä tehdä. Se tulee mieleen silloin, kun ollaan yhdet annokset syöty ja tajuan, että tätä syödään vielä ainakin kahtena päivänä. Eikä lasagne ole mielestäni ruoka, joka paranisi lämmitettäessä. Ainakaan minun tekemäni lasagnet eivät parane, teki sitten liha- tai kanaversiota.

Minulla on kevyen kanalasagnen ohje (jota vähän olen muokannut) pienessä raitavihkossa, eikä lähdettä ole mainittu. Sivu aukaistaan kuitenkin aika ajoin, sen verran hyvää tämä on (minä käytän usein pinaattilasagnelevyjä). Jos siis haluat hyvää lasagnea ja paljon, tee tätä.

Eikäkun... jos haluat hyvää ja kevyttä lasagnea ja paljon, tee tätä.

Kiesus miten viehko kuva. Upeat vihertävän kellertävät värit johtuvat pinaattilasagnelevyistä ja currysta.

KEVYT KANALASAGNE

500 g broileria (fileenä tai suikaleina)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 rkl paprikajauhetta
1/2 tl chilijauhetta
2 rkl tomaattipyrettä
1 prk tomaattimurskaa (tai säilöttyjä kirsikkatomaatteja tms.)
1 dl vettä
1 kanaliemikuutio
mustapippuria
2 tl oreganoa
2 -3 rkl hunajaa
öljyä

Juustokastike:
5 dl rasvatonta maitoa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl currya
1 prk raejuustoa
suolaa, mustapippuria
2 dl kevytjuustoraastetta (esim. Polar15)

(pinaatti)lasagnelevyjä

Jos käytät broilerinfileitä, suikaloi ne. Paista broiskusuikaleet öljyssä, lisää paprikajauhe, chilijauhe, silputtu sipuli ja murskatut valkosipulinkynnet. Paista vielä hetki, lisää tomaattipyre ja sekoittele. Lisää tomaattimurska, vesi, liemikuutio ja mausteet sekä hunaja. Jätä kastike kiehumaan hiljalleen ja tee sillä välin juustokastike. Laita myös uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Mittaa vehnäjauhot kattilaan ja sekoita joukkoon curryjauhe. Kaada päälle noin puolet maidosta ja sekoita vispilällä, jotta saat tasaista seosta. Jos kaadat kaiken maidon kerralla jauhoihin, syntyy ehkä jauhopaakkuja. Tai sitten ei. Kuumenna seosta ja lisää loppu maito, kun kastike alkaa kuumenemaan. Sekoita koko ajan ja kuumenna hiljalleen niin, että kastike pulpahtelee. Lisää sitten raejuusto ja kuumenna hetki. Lisää lopuksi vähän suolaa ja pippuria sekä 1 dl juustoraastetta.

Tässä vaiheessa tietysti maistat broiskukastiketta. Jos tuntuu kitkerältä ja happamalta, lisää hunajaa. Suolamäärän laitat kohilleen makusi mukaan.

Kokoa lasagne: Laita vuoan pohjalle vähän broilerikastiketta, sitten lasagnelevyjä, sitten juustokastiketta...broilerkastiketta, lasagnelevyjä, juustokastiketta... ja niin eespäin ja niin eespäin. Päällimäiseksi siis jää juustokastike. Ihan niin kuin joku ei tätä tietäisi :) Ripottele vielä päälle loppu juustoraaste ja työnnä vuoka uuniin. Paista 200 asteessa n. 40 - 50 minuuttia. Katso lasagnelevypaketistasi kyseisten levyjen kyspymisaika ja toimi sen mukaan.

Lopuksi: Kun otat lasagnen uunista, niin ANNA SEN VETÄYTYÄ VAIKKA VARTIN VERRAN tai parikytminsaa ennen kuin kauhot sitä lautasille. Suosittelen, että otat tämän neuvon todesta.

Lohipastrami (ja aioli)

Tai pintapaistettu lohi. Tai Maku-lehdessä 6/2010 "paistettu graavilohi", jonka ohjetta melkein noudatin.

Lohi oikialla, röstit vasemmalla.

Ohje tässä:

n. 600 g lohifile
2 rkl karkeaa merisuolaa
1/2 tl sokeria

1/2 tl mustapippuria
2 rkl rosepippuria
2 rkl viherpippuria

Poista lohifileestä ruodot, nahka ja rasvareuna. Leikkaa kala pitkittäin neljäksi tangoksi. Nosta tangot johonkin astiaan ja ripottele suola ja sokeri päälle. Laita jääkaappiin suolautumaan vähintään viideksi tunniksi. (Maku-lehden ohjeessa suolaa oli vähemmän, mutta suolautumisaika seuraavaan päivään. Voit tehdä näinkin, jos haluat. Minä en tehnyt, koska unohdin koko homman.)

Rouhi viher- ja rosepippurit, lisää joukkoon mustapippuria myllystä. Kaada rouheet lautaselle.

Kaaputa lohitangot puhtaiksi suolasta ja paista tankoja kuumalla pannulla joka puolelta lyhyen aikaa, n. 20 sekuntia per sivu riittää. Tankoja ei saa kypsentää läpikypsiksi.

Kierittele paistetut lohitangot pippuriseoksessa, niin että pintaan jää ohuelti pippurirouhetta. Kääri sitten jokainen tanko kelmuun ja nosta kelmut jääkaappiin maustumaan. Lehden ohje neuvoo pitämään lohipaloja jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli, mutta meillä ne olivat siellä ehkä kolme varttia.

Leikkaa tangot noin sentin paksuisiksi siivuiksi, kun laitat ne tarjolle.

Ohessa tarjottavaksi sopi hyvin AIOLI (valkosipulimajoneesi), jota tein näin:

1 kananmunankeltuainen
1 tl dijonsinappia
1 tl valkoista balsamiviinietikkaa
2 puristettua valkosipulinkynttä
ripaus suolaa ja mustapippuria
1 dl auringonkukkaöljyä
1 tl sitruunamehua
1 rkl lehtipersiljasilppua

Erottele kananmunasta keltuainen ja laita se kulhoon. Lisää mukaan sinappi, valkosipuli, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä viinietikka. Sekoita vispilällä. Ala sitten lisäämään öljyä tippa kerrallaan ja sekoita koko ajan. Lisää öljyn määrää vähitellen ja kaada sitä hyvin ohuena nauhana keltuaisen ja mausteiden sekaan koko ajan reippaasti sekoittaen. Jos lisäät öljyn kerralla, saat juoksettunuttta rumaa mönjää. Maltti palkitaan ja kun olet saanut koko öljymäärän sekoitettua muihin aineisiin, on sinulla kulhossa kaunis kiiltävä majoneesi. Lisää vielä sitruunamehu ja halutessasi suolaa, sekä persiljasilppu. Sekoita.

Ristisideröstit

Ristiside, ja tarkalleen ottaen sen operointi, paikansi minut kotiin sen sijaan että olisin mennyt oululaisten bloggareiden pikkujouluihin. Itse olen yhtä vikkeläliikkeinen kuin ennenkin, mutta Armastuksen polvi on korjattu. Minä toimin tomerana kotisairaanhoitajana ja olen pikkujouluissa mukana vain henkisesti. Kipulääkkeen tyrkyttämisen, kylmäpakkausten eestaaskuskaamisen ja "miten voit ookko kipiä" -lausahdusten välissä olen ehtinyt mm. tekemään juuresröstejä ja pintapaistettua lohta kera aiolin. Näitä olisin vienyt mukanani bloggarien joulujuhlaan, mutta tällä kertaa herkut nautittiin kotosalla. Senpä vuoksi juuresröstien nimeksi muotoutui ristisideröstit.

Olen mielestäni ollut erinomainen nurse. Ja kokki. Ruoka oli tosi hyvää.

Kohti uunia!

Röstien ohje löytyi vuoden 2007 Maku-lehdestä nro 6. Niihin oli käytetty porkkanaa, sipulia ja punajuurta, mutta minä lisäsin myös palsternakkaa ja kaalta.

JUURESRÖSTIT (9 kpl)

2 porkkanaa
n. 100 g palsternakkaa
1 sipuli
1 punajuuri
pala kaalta
1 tl suolaa
pari pyöräytystä mustapippuria
2 munaa
n. 9 tl voisulaa
juoksevaa hunajaa

Raasta juurekset ja kaali, silppua sipuli hyvin hienoksi. Minulla juures-kaaliraastetta oli ehkä noin 8-9 dl. Sekoita raasteet ja lisää suola ja pippuri. Anna raasteseoksen mehustua n. 15 minuuttia ja purista sitten ylimääräinen neste raasteesta pois. Lisää munat ja sekoita hyvin. Nostele pellille leivinpaperin päälle yhdeksän raastekökköä ja tasoittele ne matalammaksi. Valuta jokaisen päälle noin teelusikallinen voisulaa ja ja vähän hunajaa. Paista röstit 200 asteessa noin 20 - 25 minuuttia.

Lohiohje ilmaantuu tänne myöhemmin. Nyt lähden noutamaan vettä potilaalle ja viemään kylmäpussit pakkaseen.

Kalkkuna tonnato

Ihana italialainen ruokakulttuuri pitää sisällään ruokalajin nimeltä vitello tonnato eli vasikanpaistia tonnikalakastikkeella. Yhdistelmä kuulostaa juuri niin eriskummalliselta, että sitä on pakko kokeilla. Vasikanpaistin puuttuessa lihaköntsänä oli kalkkunarulla, koska kalkkuna kuulemma on passeli tonnaton kanssa syötäväksi. Näin annoin itseni ymmärtää Kannat kattoon -blogia viime talvena lukiessani. Ajatelkaa, siitä saakka on mielen sopukoissa kummitellut kalkkuna tonnato! Ja tämä on vain yksi ilmenemismuoto saamattomuudestani...

Kävikin sitten niin, että vihdoin kun kalkkuna tonnato lähti valmistumaan Kotiharmin köökissä, ei talosta löytynyt kuin ruokalusikallinen majoneesia. Oli jopa sardelleja ja kapriksia, mutta majoneesia...ehei. Lyhyen nettisurffailun (Olivia-lehti, Pirkka, Kaikki äitini reseptit, Hellan ja viinilasin välissä jne...) jälkeen totesin, että kukin tyylillään ja niin sitten mentiin niukalla majoneesilla ja vähän runsaammalla creme fraichella. Kun ei ole vertailukohtaa ravintolakokin tonnatosta, niin rohkenen luonnehtia omaa versiotani oikein maukkaaksi. Pläjäys oli melko suolainen - siis kalkkunarulla ja tonnato - joten seuraavalla kerralla (kyllä, teen tätä uudelleen) ostan kalkkunanfileen naturel. Ja ehkä myös majoneesia :)

Söimmä usein alkuruokana tarjottavan kalkkuna tonnaton pääruokana kera valkosipulirisoton.

KALKKUNA TONNATO

1 kalkkunarulla (paistovalmis, kypsyystikulla varustettu)
-paista kalkkuna paketin ohjeen mukaan eli niin kauan kunnes tikku pongahtaa ylös (paketti lupasi n. 80 minuuttia, meillä kesti piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkään)

2 rkl kapriksia
2 rkl oliiviöljyä
6 sardellifilettä
1/2 sitruunan mehu
1 prk tonnikalaa öljyssä (valitse laadukas!)
1 rkl majoneesia
2 rkl creme fraichea
1/2 tl juoksevaa hunajaa

Surauta kaprikset, oliiviöljy ja sardellifileet tehosekoittimessa (tai sauvasekoittimella), lisää valutettu tonnikala, lähes kaikki sitruunamehu sekä majoneesi, creme fraiche ja hunaja. Surauta taas, kunnes saat tasaista tahnaa. Maista ja lisää halutessasi loputkin sitruunamehusta. Tahna valmis!

Pippaloihin tämä olisi oivallinen ruoka, nimittäin lihan voi (ja kannattaisikin) paistaa jo tarjoamista edellisenä iltana. Me popsimme lihan jo pian paiston jälkeen, eikä huonoa ollut näinkään.

Peliä ja paakkelssia

Isänpäiväpostaus, osa 2: Kala-ateriaa sulattelimme pelailemalla ja pian jo alkoi tehdä mieli kahvia. Pieni seurueemme tarvitsi pienen kakun, niinpä olin tehnyt kahden munan kakkupohjan söpöön pieneen irtopohjavuokaan. Siitä syntyi tämmöinen kaakku:

MARJAISA TÄYTEKAKKU

2 munaa
3/4 dl sokeria
3/4 dl vehnäjauhoja
1/4 dl perunajauhoja
1/4 tl leivinjauhetta

mustikoita, mansikoita
2 dl kuohukermaa
1 prk maitorahkaa
2 tl sitruunamehua
sokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sihtaa ne siivilän läpi vaahtoon. Sekoita varovasti. Kaada taikina vuokaan ja paista kypsäksi. Saattoi mennä parikymmentä minuuttia, en valitettavasti katsonut kelloa. Kun kakun reunat alkoivat hiukan irtoilla vuoan reunoista, tökkäsin tikulla kakkua, eikä tikkuun jäänyt taikinaa. Kypsää oli.

Kermaosastoa varten vatkasin kerman ja lisäsin loppuvaiheessa rahkan, sokeria ja sitruunamehun. Maistoin ja lisäsin vielä himpun sokeria. Makunsa mukaan kukin.

Minä leikkasin kakun vain kahteen osaan. Täytteeksi laitoin pakastemustikoita, jotka eivät olleet vielä ihan kokonaan sulaneet. Sekoitin noin pariin desiin mustikoita reilun ruokalusikallisen sokeria ja laitoin mustikat kakkupohjan päälle. En kostuttanut pohjaa, koska ajattelin, että sulavista mustikoista tulee mehukkuutta. Niin tulikin. Mustikkakerroksen päälle laitoin kerma-rahkavaahtoa. Päällyosaa kostutin vichyllä ja kasasin sitten päälle keskelle keon mustikoita. Kakku kuorrutettiin vähän hutaisemalla kerma-rahkaseoksella ja koristeltiin mansikoilla. Maistui! Eikä muuten ollut ätläkän makea, vaan raikas ja marjaisa.

Kuha rullalla ja potut pestossa

Isää / pappaa juhlittiin päivä etuajassa kepeällä kalaisalla aterialla. Maut olivat kohdallaan, kun lautasille lastattiin kuharullia, tillipestoperunoita, tuoretomaattikastiketta ja salaattia. Kalattomalle tarjolla oli herkkulihapullia. Jälkiruokana oli tietysti creme brulee, tuo sielua hivelevän ihana herkku.

Kuha on meille mieluisa kala, ja kun lähikaupasta saa Oulujärven kuhaa, niin sitä tulee tuon tuostakin syötyä. Usein paistamme sitä pannulla sellaisenaan, eikä mausteita isommasti tarvita. Itsevarma kokki tekee juhlapäivälliselle tietysti jotain, mitä ei ole ennen tehnyt :) Minä pyöräytin kuhafileet rullalle kera yrtti-sitruunavoin. Ja sitten jännitin, että miltä maistuu. Mutta hei, jos on kuhaa, voita, tilliä, basilikaa, sitruunaa ja pippuria, niin voiko tulla pahaa???

Tänään ei tullut pahaa, vaan tosi hyvää. Näin:

KUHARULLAT YRTTISITRUUNAVOILLA

1-2 kuhafilettä per syöjä (meillä oli 9 filettä)
n. 50 g voita
kourallinen basilikanlehtiä
pikku nippu tuoretta tilliä
tiraus sitruunamehua

teelusikallinen raastettua sitruunankuorta
mustapippuria
suolaa

Poista kuhafileiden pääpuolessa tuntuva pikkuinen ruotokohta (se löytyy sormella tunnustelemalla) leikkaamalla fileen keskeltä pituussuunnassa ohut viipale pois. Fileeseen tulee siis kapea lovi keskelle. Ripottele fileille suolaa. Sekoita hiukan pehmenneeseen voihin silputut yrtit ja sitruunanmehu ja -kuoriraaste sekä ripaus mustapippuria. Laita lusikallinen yrttivoita kullekin fileelle ja levitä sitä vähän pitkin filettä (jos leviää...). Kääri fileet rullalle. Paista pannulla voissa joka puolelta. Sisimmätkin osat kypsyvät aika nopeasti. Yrttivoi mehevöittää kalarullat ihaniksi.

Tuoretomaattikastikkeeksi kutsuin kalalle hyvin sopivaa sörssöä: kaltatut tomaatit leikataan pieniksi kuutioiksi ja laitetaan kulhoon. Sekaan heitetään basilikasilppua, tiraus balsamicoa, suolaa ja sokeria sekä loraus oliiviöljyä.

Suosittelen tekemään kalan kaveriksi tillibasilikapestoperunoita. Nam! Olin ensin ajatellut tekeväni pelkästään tillipestoa, mutta en rohjennut. Pelkäsin, että tulee liian tillistä. Niinpä sitten tällä viisiin:

TILLIBASILIKAPESTOPERUNAT

kourallinen basilikanlehtiä ja saman verran tillinvarsia
2 valkosipulinkynttä
1/2 dl pinjansiemeniä
1/2 dl parmesaaniraastetta
suolaa ja mustapippuria
oliiviöljyä

perunoita
oliiviöljyä
suolaa

Pese perunat ja paloittele ne neljään osaan. Laita uunipellille ja kaada päälle vähän oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Paista perunoita 225 asteessa kunnes ovat kypsiä.

Surraa pestoainekset esim. sauvasekoittimella tahnaksi. Oliiviöljyn määrää en muistanut mitata, kaadoin sitä joukkoon sen verran, että syntyi... no, pestomainen tahna :) Sekoita pesto perunoiden joukkoon. Meillä perunat joutuivat vielä sekoituksen jälkeen odottelemaan kuharullien valmistumista ja odotushuoneena toimi vielä lämmin uuni, josta lämpö oli jo tovi sitten katkaistu. Maku istahti perunoihin tällä keinolla oikein sopivasti. Eikä ollut liian tillistä! Aion kokkeilla joskus tillitillipestoa eli jätän basilikan pois.

Minä olisin voinut syödä pelkästään näitä. Tai pelkästään kuhaa. Tai pelkästään sitä tomaattisörssöä. Onneksi sain kaikkia!

Tonnikalamunakas

Varhaisherännäiden myöhäinen aamiainen koostui tänään tonnikalamunakkaasta, jonka ohje oli tuoreimmassa Kodin kuvalehdessä. Ihan hyvää. Olisi sitä voinut viritellä esimerkiksi aurinkokuivatuilla tomaateilla (kuten lehti vinkkasi), mutta enpä jaksanut kurkottaa kaappiin ja ottaa purkkia. Onnekseni kaprispurkki oli käden ulottuvilla. Ilman kapriksia munakas olisi ollut vähän pliisu. Juustoa raastoin himpun verran munakkaaseen, koska juusto on niin hyvää. Tavallista Turunmaata (kevytversiota) oli se.

TONNIKALAMUNAKAS (kahdelle)

4 munaa
4 rkl ruokakermaa
½ tl suolaa
ripaus mustapippuria myllystä
1 rkl ruohosipulia (nyt kuivattua)
1 tl persiljaa (myös kuivattua)
(sopivasti juustoraastetta)
1/2 - 1 prk tonnikalaa (meillä Abbaa öljyssä)
2 rkl kapriksia
1 rkl öljyä paistamiseen

Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Lisää neste, suola, mustapippuri, ruohosipuli ja persilja. Sekoita hyvin.

Kuumenna öljy pannussa. Kaada munakasmassa pannulle ja anna kypsyä hetki. Lisää munakkaan päälle täyteaineet ja jatka kypsentämistä alhaisemmalla lämmöllä, kunnes munakas on hyytynyt. Minä en laittanut ihan koko purkillista tonnikalaa, kun tuntui että reilu puolikaskin piisasi ihan hyvin.


Jos käytät tuoretta ruohosipulia, silppua se pinnalle vasta tonnikalojen jälkeen, samoin persilja.

Melkein T-luupihvi

Makkarakaupan lihatiskiltä ostimme T-luupihvin nimellä pari piffiä, koska semmoisia ei tässä taloudessa ole ennen valmistettu. Aidossa ja oikeassa T-luupihvissä on luun toisella puolella sisäfileosa ja toisella ulkofilettä. Makkarakaupan luuosa ei ollut T:n muotoinen, vaan rehti L, ja lihaa oli vain toisella puolella. Sanoisin siis, että söimme naudanlihakyljystä. Otin vaikutteita valmistukseen Sillä Sipuli -blogista, siellä kun oli päästy ihan oikean T-luupihvin makuun.

Piffit siveltiin valkosipulinkynnenpuolikkaalla, ja päälle ripoteltiin suolaa ja mustapippuria. Ennen kuumalle pannulle heittämistä pihveille siveltiin myös öljyä. Paistaminen olikin oma lukunsa... Erilaisissa ohjeissa sanotaan, että paistetaan 2-3 minuuttia, mutta meillä liha paistui ehkä vajaat viisi minuuttia per puoli. Näin osa pihvistä oli rosee, ihan reuna vähän turhan kypsää, ja luun vieressä oleva liha turhan raakaa. Me sivelimme pintaan lopuksi, paistamisen jälkeen siis, vielä Bull Fighter Sauce -nimistä bbq-kastiketta, joka olikin ihan passeli tähän.

Loppukaneettina voisin todeta, että tämä pihvi ei ehkä ollut ihan mun juttu. Kammoksun jänteitä ja kalvoja ja roikaleita lihassa, ja niitähän tästä löytyi. Sitkeät palat jäävät takahampaisiin pyörimään ja sitten alkaa...no, yökkäyttään. Minun T-luupihvistäni, tai tällä kertaa L-luupihvistä, jäi syötävää sellaiselle, jonka kitakaari ei sitkaudesta säpsähdä.

Sitruunakiekot

Minä en tykkää kekseistä, mutta pikkuleipiä hairahdun joskus ihan itsekin tekemään ja mutustelemaan. Ne ovat nimittäin tyystin eri asia kuin keksit. Keksi on teollista, pikkuleipä tuo mieleen tuoksuja ja tunnelmia...

Lunni leipoo -blogissa oli tehty kivoja sitruunakeksejä, ja niitä tekemällä meidänkin keittöömme tuli hyvä pikkuleipäfiilis. Paitsi että minun kekseistäni ei tullut lähimainkaan yhtä söpöjä kuin Lunni leipoo -blogin Anskusiilin leipomuksista. Nimesinkin omani sitruunakiekoiksi, koska ne lässähtivät. Pidin toista pellillistä uunissa pidempään kuin ensimmäistä, mutta taas tapahtui läts. Alun pitäenkin minun taikinapalleroni taisivat olla liian pieniä ja ehkä myös litistin niitä liikaa. En kuitenkaan masentunut lättänöistäni, sillä niiden maku oli mitä ihanin. Jos näiden kaverina olisi vaikkapa kuppi sitruunateetä, niin jopa olisi mukava käpertyä viltin mutkaan hyvän kirjan kanssa.

Minä tein puolikkaan ohjeen, josta tuli kolmisenkymmentä kiekkoa. Seuraavalla kerralla teen isommat taikinapallerot, joita tulee ehkä vain parikymmentä tai allekin. Jos ne sitten pysyisivät muhkeampina. Vaniljauutetta, jota on alkuperäisessä ohjeessa, ei minulla ollut, joten lisäsin vaniljasokeria.

SITRUUNAKIEKOT (tai -keksit)

3,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinsoodaa
1/4 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
125 g voita
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 munasta
1/2 sitruunan kuori
2 rkl sitruunan mehua

pinnalle sokeria

Sekoita keskenään jauhot, sooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola. Vatkaa pehmeä voi sokerin kanssa vaaleaksi vaahdoksi, lisää puolikas muna (riko muna lasiin ja sekoita rakenne rikki haarukalla, siitä on helppo kaataa puolet taikinaan) ja vatkaa hyvin. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta puolen sitruunan kuori voi-sokerivaahdon joukkoon. Purista 2 rkl sitruunan mehua joukkoon. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi.

Ota taikinasta noin ruokalusikallisen kokoisia paloja (minä otin pienempiä) ja pyörittele palloiksi. Pyöritä taikinapallot vielä lautasella, jossa on sokeria. Laita leivinpaperille ja litistä hieman. Jätä kekseille kohoamisvaraa pari senttiä ja paista n. 8-10 minuutin ajan. Lunni leipoo -blogin mukaan keksien ei välttämättä tarvitse saada kauheasti väriä, silloin ne pysyvät sitkeinä ja kosteina.

Ruusukaalirok!

Ruusukaali: Söpö, terveellinen ja oikealla tavalla valmistettuna erittäin ihana. Meillä ruusukaalit rokkaavat nykyään aina ruokakerman ja saksanpähkinöiden kanssa. Olen ihan juminut tähän ohjeeseen (enkä kykene muuta ruusukaaliruokaa tekemään), koska lopputulos on niiiiiiin hyvä. Lisukkeena ruusukaalirok käy sekä lihalle että kalalle - kokkeiltu on.

RUUSUKAALIROK :)  (lisuke kahdelle)

300 g ruusukaalta
loraus öljyä
nokare voita
(tai loraus nestemäistä margariinia)
1 rkl ruokokidesokeria
ripaus suolaa
mustapippuria
reilu 1 dl ruokakermaa (15%)
1 tl sitruunamehua
kymmenen saksanpähkinää

Leikkaa ruusukaalien kannat pois ja poista uloimmat lehdet. Kaalit voi vielä huuhtaista, jos ovat törtteisiä. Siis multaisia. Halkaiset kaalit. Paista kaalinpuolikkaita aika kuumalla paistinpannulla muutama minuutti, kunnes niihin alkaa tulla vähän väriä. Lisää sokeri ja ripottele päälle suolaa ja paista vielä hetki, nyt jo hiukan vähemmällä lämmöllä. Lisää kerma, ensin desin verran ja hetken lempeän kiehuttelun jälkeen pieni loraus lisää. Anna ruusukaalien muhia n. 15 minuuttia (jos puolikkaat ovat oikein kookkaita, tarvitaan tietysti pidempi aika). Rouhi sillä välin pähkinät karkeasti (jos haluat, voit paahtaa pähkinöitä kuumalla ja kuivalla pannulla hetken ajan ennen kuin rouhit ne). Kun kaalit alkavat pehmentyä, mutta eivät vielä ole ihan lötköjä, lisää joukkoon saksanpähkinärouhe, ripaus mustapippuria ja teelusikallinen sitruunamehua. Sekoita ja maistele, lisää suolaa jos suusi sitä vaatii. Tarjoile!

Ruusukaalirok ei ole kastike, ei muhennos, vaan... jaa, mikähän...? Paistos? Olkoon mikä vain, mutta se kerma saa hautua lähestulkoon olemattomiin. Nam nam!