keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Herkkien ja hienostuneiden makujen seljankukkatartaletti

Elina Jyväksen "Baking instinct - Eleanoora von Smöörin herkkujen aateliset" -kirjassa on muuan vastustamaton ohje: Seljankukkatartaletti. Siihen käytettävän voin määrä vähän hirvittää, mutta ei ole este leipomiselle. Kun tätä tartalettia on kerran maistanut, ymmärtää syyn.

Seljankukkamehuun olen ensimmäistä kertaa törmännyt Ruotsissa jo liki kolme vuosikymmentä sitten ja ihastuin makuun jo silloin. Maussa on ihanaa kukkaisuutta / metsäisyyttä / raikkautta. Nykyään seljankukkamehutiivistettä saa jopa meidän lähikaupastamme. Kannattaa kokeilla laimentaa sitä veden sijaan kivennäisvedellä. Tuo sekoitus on erityisesti kesällä aivan paras virvoitusjuoma!

Muuan työvaihe tämän tortun teossa askarrutti: kananmunien lisääminen kuumaan liemeen. Mietin, voisiko tämän vaiheen tehdäkin niin, että kaataisi kiehuvan kuumaa mehuseosta ohuena nauhana kananmunien joukkoon samalla huolella sekoittaen. Sitten seos kaadettaisiin uudelleen kattilaan ja kuumennettaisiin, kunnes sakenee. Tulisikohan silloin kiisseliin kananmunarihmoja, joita nyt tuli, ja jotka piti vielä siivilöidä pois. Kertoiskohan joku, jos olis kokeillut?


SELJANKUKKATARTALETTI

Pohja:
150 g voita
3,5 dl vehnäjauhoja (ohjeessa oli erikoisvehnäjauhoja, mutta laitoin tavallisia leivontakarkeita)
0,5 dl mantelijauhetta
1 dl tomusokeria
1 kananmunankeltuainen
yhden limetin kuori raastettun

Täyte:
200 g voita
4 dl seljankukkamehutiivistettä
2 rkl sokeria
6 kananmunaa
4 liivatelehteä
koristeluun esimerkiksi mustikoita tai vadelmia

Nypi kulhossa jauhot, mantelijauhe, sokeri ja pieniksi kuutioitu kylmä voi murumaiseksi seokseksi. Pese limetti huolella ja raasta kuoren vihreää osaa hienolla raastimella joukkoon. Lisää myös keltuainen ja vaivaa seos nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Minä jouduin lisäämään joukkoon kaksi ruokalusikallista kylmää vettä, ennen kuin taikina antautui tasaiseksi. Kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin vähintään tunniksi.

Kauli taikina jauhotetulla pöydällä ohueksi (noin 3 mm) levyksi ja nosta se varovasti voideltuun vuokaan (myös reunoille pitää riittää). Minun suorakaiteen muotoinen irtopohjavuokani on n. 12 x 35 cm:n kokoinen, mutta ilmeisen matalareunainen, koska sekä taikinaa että täytettä jäi vähän yli. Tein ylijäämistä kolme pientä annostartalettia. Pistele taikinapohjaan haarukalla reikiä. Nosta taikina vielä jääkaappiin tunniksi. Kun taikina on ässettynyt jääkaapissa, kuumenna uuni 185 asteeseen ja paista pohjaa uunissa 10-12 minuuttia. Anna kypsän pohjan jäähtyä kunnolla.

Kun pohja on jäähtynyt, voit valmistaa täytteen. Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään.  Mittaa kattilaan voi, seljankukkamehutiiviste ja sokeri. Kiehauta seos, jotta voi sulaa kunnolla. Vatkaa kananmunat kevyesti kulhossa. Lisää kananmunamassaa varovasti ohuena nauhana kuumaan voi-mehuseokseen koko ajan sekoittaen. Hauduta kiisseliä hiljalleen keskilämmöllä kunnes täyte sakenee, mutta älä keitä. Nosta liivatelehdet pois kylmästä vedestä ja purista niistä varovasti ylimääräinen vesi pois. Lisää pehmenneet liivatelehdet kuumaan täytteeseen huolellisesti sekoittaen. Siivilöi vielä kiisseli tiheällä siivilällä, jotta siihen ei jää kananmunarihmoja. Kaada siivilöity kiisseli jäähtyneen pohjan päälle ja siirrä leivonnainen kylmään jähmettymään vähintään kahdeksi tunniksi. Koristele esimerkiksi tuoreilla mustikoilla tai vadelmilla.


* * *

PS: Minä olen syönyt seljankukkatartalettia ensi kerran Kokit ja potit -blogin kirjoittajan Hannelen tekemänä. Leivonnainen vei jalat alta heti! Nyt Hannele on muunnellut reseptiikkaa ja tehnyt ananas-limetartaletin. Minulla on vahva epäilys, että myös se on aivan taivaallista...

5 kommenttia:

  1. Näyttää aivan ihanalta tämä tartaletti. Pitää kokeilla tuota seljankukkamehutiivistettä, en ole koskaan maistanut. Itse olen tehnyt curdit jne sillä taktiikalla, että erillisessä kulhossa sekoitetaan keltuaiset, osa nesteestä ja mahdollinen maissitärkkelys-> kuumennettu neste lisätään tähän koko ajan vatkaten->sitten takaisin kattilaan ja kuumennus, kunnes sakenee -> kylmä voi kuutioina->sekoitus kunnes tasainen curd- seos. Paljon helpompi niin, eikä tule rihmoja (kunhan vain vatkaa hyvin kuumaa nestettä lisätessä). Pallovispilä on paras apuväline. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Esim. tässä ohjeessa; http://kauranlumoa.blogspot.fi/2018/02/mustaherukkaiset-kerrosmaljat.html

      Poista
    2. Minäkin olen tehnyt esim. creme bruleen ja muut vanukkaat niin, että neste on sekoitettu kananmuniin, eikä rihmastoja ole tarvinnut siivilöidä. Siksi mietiskelin tätä toisinpäin-tekniikkaa.

      Ja miten houkutteleva onkaan tuo mustaherukkacurd!!!

      Poista
  2. Onpa ihanan erilainen resepti :) Näyttää tosi hyvältä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa tehdä, maku on niin ihana! Minähän tosiaan ihastuin tähän leivonnaiseen heti ensimaistamalta. Seljankukkamehusta tulee mielettömän ihana aromi.

      Poista